Verkkovierailu Pintakillan työsalissa ja luokassa

Tämän päivän teknologia mahdollistaa verkkovierailut. Näin voidaan tehdä huokeita tutustumismatkoja ja asiantuntija saadaan oppivan ryhmän luo vaivattomasti. Open Päivityksen koulutuksissa ollaan vierailtu muutamia kertoja Pintakillan ja Jari Välkkysen luona Hämeenlinnan Ammattiopisto Tavastiassa. Verkkovierailuista on koottu pieni diasarja, jossa kerrotaan, kuinka yhteyden avaaminen toteutetaan.

Jari Välkkynen tablet-laitteen kautta Hämeenlinnasta Helsingissä.

 Verkkovierailu tallennettiin ja julkaistiin luvan kanssa YouTubessa (CC BY). Tallennetta saa käyttää ja näyttää. Aluksi kierretään työsalissa ja sen jälkeen Jari Välkkynen kertoo toimintamallista ja tuoreimmista kuulumisista. Videolla vilahtavat ydinideat ja verkkopaikat on koottu pieneen esitteeseen. Video toteutettiin Hämeenlinnan päässä iPadin avulla langattomassa verkossa. Videon laatu ei ole terävä, mutta ääni toimii hyvinja aito tunnelma välittyy mainiosti.

Tavastian Pintakilta on kaikkien Kiltakoulujen äiti (katso Kiltakoulujen ajankohtaisuutisia ja toiminta Kiltakoulut-wikistä). Nyt Pintakillalla jo kolmas vuosikurssi toteuttaa uudelleen suunniteltua ja muotoiltua opiskelutapaa, jossa vanha mestari-oppipoikamalli on tuotu nykyaikaan (katso kognitiivinen mestari-oppipoikamalli). Opetusteknologiaa ja yhteisopettajuutta käytetään oivaltavalla tavalla. Hankerahoituksella saatiin alkusysäys ja ensimmäiset mobiililaitteet. Sittemmin mobiili tekniikka on motivoinut opiskelijoita jopa kasvattamaan laitekantaa pienellä liiketoiminnalla.

Kevättalven 2011 projektikohteena Corvette.

Kiltakoulun malliin kuuluu keskeisesti vertaisoppiminen ja työelämää lähellä olevat oppimisprojektit. Eri tasoilla olevat oppijat työskentelevät samassa tilassa. Tiimityö ja erilaiset työparit opettavat yrittäjämäistä asennetta, työnjakoa ja yhteisvastuuta. Nopeasti oppivat ja vastuunkantoon valmiit opiskelijat etenevät tiiminvetäjiksi. Teoriaa opiskellaan pulmatehtävien ja pienten kilpailujen avulla. Me-henkeä ja opintouralla etenemistä luodaan palkinnoilla, pienillä saavutettujen tavoitteiden juhlistamisella ja vaatetuksella. Omalla logolla varustetut hatut ja hupparit ovat arvostettuja. Valkoisella haalarilla palkitaan opintojen eteneminen tiettyyn vastuunkantamisen vaiheeseen.

Sosiaalinen media ja opetusteknologia ovat keskeinen osa Kiltamallia, mutta luontevina työvälineinä, eivät oppimisen kohteina sinänsä. Työvaiheiden kuvaaminen auttaa havainnoimaan työvaiheita, analysoimaan niitä ja keskittämään huomio oleellisiin kohteisiin. Opiskelijat lataavat kuvia blogeihinsa ja laativat selostuksia sekä työvaiheista että teoriatehtävistä. Opitun kertaaminen käy kuin huomaamatta bloggaamisen ohella. (Myös opettajat ja ohjaajat bloggaavat.)

Nyt kolmannen vuosikurssin kohdalla Jari Välkkynen on huomannut, että bloggaaminen on otettu alusta lähtien luonnollisena osana Pintakillan toimintaa. Myös osastojen välisen vaihdon kautta ryhmään toviksi liittyneet autoasentajat ovat mukisematta hyväksyneet työtavan. Toki osa opiskelijoista on ahkerampia, osa tyytyy pakollisiin tehtäviin. Selkeästi bloggaaminen on kuitenkin motivoivaa ja luontevaa. Opettajan ei tarvitse ratkoa kaikkia teknisiä pulmia vaan opiskelijat auttavat toisiaan ja etsivät kaveripiiristä apua, kun esimerkiksi video pitää saada muokattua sopivaan muotoon.

Pintakilta-wikin varhainen ulkoasu.

 Pintakilta.fi-sivulle on koottu keskeiset linkit. Wikiä Pintakillassa on käytetty opintoprojektien dokumentointiin, opiskeluun liittyvien tapahtumien tallentamiseen, oppisisältöjen julkaisemiseen ja eräänlaisena kotipesänä verkkosisällöille. Avoimeen Moodleen on rakennettu opetussuunnitelmien avaaminen ja pysyvien tukiaineistojen julkaiseminen. Facebookissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja vastataan kysyjille. Upeaa oli syksyllä lukea valmistuneiden opiskelijoiden kannustuksia uusille opiskelijoille.

Tuoreimpina kehittämiskohteina ovat olleet opiskelijoita kiinnostavat teoriaopintojen pulmatehtävät. Pulmatehtävät ilmestyvät työsalin seinälle salaperäisinä QR-koodeina. Ne ovat visaisia tehtäviä, jotka avautuvat tarkkaavaisille ja nokkelille, tiimityön avulla. Koska ryhmässä jokainen löysi itsestään kinesteettisen ja taktiilisen oppijan, teoriaopinnoissa unohdettiin opettajan luennointi ja diaesitykset. Teoriaa on opeteltu käsin koskettamalla ja toimimalla. Uusin kehittämiskohde on ATTO-aineiden sulauttaminen työsaliopetukseen. Blogien avulla äidinkielen oppimistehtävät liitetään autenttisiin tilanteisiin. Palautetta annetaan suljetussa Facebook-ryhmässä.

Mikä on Pintakillan viesti? Mitä tästä voisi oppia mihin tahansa ammatilliseen koulutukseen? Jari Välkkynen korostaa erityisesti kahta keskeistä asiaa: Opetuksen kirkkaana päämääränä edistää sitä, että nuoret etenevät kohti työpaikkaa. Opetuksen suunnittelussa keskeinen nimittäjä on opiskelijoiden motivoiminen. Opetuksen suunnittelu on oppimisen muotoilua.

Pintakäsittelyssä on tarkkoja vaiheita.

Resurssit ovat muutakin kuin rahallinen budjetti: resursseja löytyy ihmisistä, opettajista, ohjaajista, opiskelijoista, samoin työelämän ja verkostojen yhteistyöverkostoista. Tavoitteiden tulee olla oppijoille ymmärrettäviä ja kirkkaita. Samoin rajojen ja sääntöjen. Kun oppiminen koulussa on mahdollisimman lähellä työelämän työskentelytapaa, jokaisella on oma paikkansa. Vastuu kasvattaa. Luottamus ja tiimityö sekä avoimet toimintatavat tuovat persoonat kehiin, opettajia myöten kaikki ovat ihmisinä läsnä, eivät roolirajojen sisällä vaan samassa veneessä yhteistä tavoitetta tavoittelemassa.

Jari Välkkynen korostaa, että opetussuunnitelma antaa opettajille ja kouluille paljon vapauksia toteuttaa opetusta. Ammattialan avainosaaminen olisi mietittävä jatkuvasti kriittisellä mielellä: työelämä uudistuu monilla aloilla nopeasti. Myös nuorison toimintakulttuuri uudistuu. Se, mikä on parasta ja motivoivinta oppimista, ei pysy vakiona.

Sami Määttä on tutkinut nuorten motivoitumista ja siirtymää koulusta työelämään. Hänen mukaansa on tärkeää luoda koulussa sellaisia toimintamalleja, jotka motivoivat nuorta osallistumaan. Onnistumisen kokemukset voivat vaikuttaa suoraan siihen, että nuori pääsee myönteiselle polulle. Määttä on ollut vetämässä Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hanketta, jossa pyrittiin ehkäisemään opintojen keskeyttämistä toisella asteella. Hanke on päättynyt ja tulokset olivat rohkaisevia. Tuloksia julkaistaan tänä vuonna, joten kannattaa tarkkailla Niilo Mäki Instituutin julkaisuja.

Oppimisen suunnittelua ja muotoilua

Open Päivityksen kolmas lähipäivä johdattaa pohtimaan opetustoteutusten suunnittelua. Kuinka rakennan selkeän ja toimivan toteuksen verkkoon? Miten vaiheistan, miten ohjeistan, miten luon vuorovaikutusta?

Alkuvaiheessa verkko palvelee luontevasti sisältöjen jakelun kanavana. Kun ympäristö ja erilaiset vuorovaikutukselliset ja yhteistyötä tukevat verkkopalvelut käyvät tutuiksi, mieli palaa opettajalla kohti aktivoivaa ja interaktiivista toteutusta.

Hyvää vinkkiä suunnitteluun saa tutustumalla muiden toteutuksiin. Koulutuksemme aikana on kartutettu ideapankkia ja etsitty sopivia esimerkkejä. Suunnittelun avuksi on koottu apuvälineitä.

Tulevaisuuden työelämä on osittain erilaista, kuin eilisen työelämä. Kehityspolkuja arvioidaan, jotta osattaisiin opettaa oikeita asioita. Vahva näkemys on, että keskiöön nousevat tietojen sijaan kompetenssit, kyvyt ja taidot (esimerkiksi elinikäisen oppimisen avaintaidot ja tiivistelmä 10 tulevaisuuden työntekijän avainosaamista). Sosiaaliset taidot ovat nousussa, samoin oman työn ja oppimisen ohjaaminen. Alalla kuin alalla tarvitaan myös medialukutaitoa ja viestintäteknistä osaamista.

Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta on julkaissut useita hyviä diasarjoja, joissa hän viitoittaa ammatillisen opetuksen tulevaisuutta. Hän korostaa oppijalähtöisiä, avoimia oppimisympäristöjä, sosiaalisen median hyödyntämistä ja työelämälähtöisyyttä. Opetushallitus on tuottanut Ammattipeda-sisältökokonaisuuden ammatillisen opetuksen kehittäjien avuksi. Sivustolla on kuvauksia tuoreista käytännön toimintamalleista.

Lasse Wallemaa Porin Winnovan aikuiskoulutuksesta on tehnyt pitkään työtä verkon hyödyntämisen ja erilaisten oppijoiden tukemisen kanssa. Hänen kiteytyksensä verkkoa hyödyntävälle opettajalle on napakka:

• Lähdetään liikkeelle siitä, mitä opiskelija jo osaa käyttää ja rakenetaan siitä eteenpän. 
• Tavoitteena rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöä, joka kulkee opiskelijan mukana eteenpäin. Oppija tekee itse. Ottaa välineet haltuunsa. 
• Opetellaan jakamaan ja jakamisen kautta koetaan verkoston ja ryhmän voima. 

Suunnittelun apuna voi käyttää myös apukysymyksiä (listan on laatinut Anne Rongas):
1. Mitä on tarkoitus oppia? (Opetussuunnitelma? Tutkintotavoite? Osasuoritus johonkin kokonaisuuteen?)
2. Millaiset työskentelytavat ovat tavoitteina?
3. Mikä motivoi opiskelijaa? Motivaatiolähteet.
4. Miten pitkän aikaa someympäristöä käytetään?
5. Käytetäänkö samaa ympäristöä useille ryhmille?
6. Ketkä osallistuvat someympäristössä näkyvästi toimintaan? (Onko mukana esimerkiksi useita ohjaajia, työelämän edustajia, muita toimijoita?)
7. Halutaanko someympäristö tarjota aktiivisesti myös hiljaisten seuraajien saataville?
8. Tuottavatko opiskelijat arvioitavia asioita someympäristöön? Millaisia? Onko arvioinnista (kriteereistä) olemassa kuvaus?
9. Toteutuksen avoimuus? Onko toteutukseen yhdistetty suljettuja osioita?
10. Osallistuvatko kaikki kohderyhmän opiskelijat työskentelyyn someympäristössä? (Opiskelijan/huoltajan suostumus.)
11. Rajoittavia tekijöitä, kuten oppilaitoksen normit (hyväksytyt ja ei-hyväksytyt verkkopalvelut, tekijänoikeuskysymykset), opiskelijoitten ikä, osallistujien tekniset taidot (tuen ja koulutuksen saatavuus)?

Suunnittelu kannattaa aloittaa piirtämällä tai muulla tavoin ulkoistamalla oma visio niin, että sen voi esitellä jollekin toiselle. Erittäin hyödyllistä olisi testata suunnitelmaa muutamalla opiskelijalla, vähintään kollegan kommentointia kannattaa pyydystellä.

Vinkkejä oppimisprosessin suunnittelusta verkkoympäristöön: diasarja ja video (Anne Rongas).