torstai 4. huhtikuuta 2013

Oppimisen suunnittelua ja muotoilua

Open Päivityksen kolmas lähipäivä johdattaa pohtimaan opetustoteutusten suunnittelua. Kuinka rakennan selkeän ja toimivan toteuksen verkkoon? Miten vaiheistan, miten ohjeistan, miten luon vuorovaikutusta?

Alkuvaiheessa verkko palvelee luontevasti sisältöjen jakelun kanavana. Kun ympäristö ja erilaiset vuorovaikutukselliset ja yhteistyötä tukevat verkkopalvelut käyvät tutuiksi, mieli palaa opettajalla kohti aktivoivaa ja interaktiivista toteutusta.

Hyvää vinkkiä suunnitteluun saa tutustumalla muiden toteutuksiin. Koulutuksemme aikana on kartutettu ideapankkia ja etsitty sopivia esimerkkejä. Suunnittelun avuksi on koottu apuvälineitä.

Tulevaisuuden työelämä on osittain erilaista, kuin eilisen työelämä. Kehityspolkuja arvioidaan, jotta osattaisiin opettaa oikeita asioita. Vahva näkemys on, että keskiöön nousevat tietojen sijaan kompetenssit, kyvyt ja taidot (esimerkiksi elinikäisen oppimisen avaintaidot ja tiivistelmä 10 tulevaisuuden työntekijän avainosaamista). Sosiaaliset taidot ovat nousussa, samoin oman työn ja oppimisen ohjaaminen. Alalla kuin alalla tarvitaan myös medialukutaitoa ja viestintäteknistä osaamista.

Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta on julkaissut useita hyviä diasarjoja, joissa hän viitoittaa ammatillisen opetuksen tulevaisuutta. Hän korostaa oppijalähtöisiä, avoimia oppimisympäristöjä, sosiaalisen median hyödyntämistä ja työelämälähtöisyyttä. Opetushallitus on tuottanut Ammattipeda-sisältökokonaisuuden ammatillisen opetuksen kehittäjien avuksi. Sivustolla on kuvauksia tuoreista käytännön toimintamalleista.

Lasse Wallemaa Porin Winnovan aikuiskoulutuksesta on tehnyt pitkään työtä verkon hyödyntämisen ja erilaisten oppijoiden tukemisen kanssa. Hänen kiteytyksensä verkkoa hyödyntävälle opettajalle on napakka:
  • Lähdetään liikkeelle siitä, mitä opiskelija jo osaa käyttää ja rakenetaan siitä eteenpän. 
  • Tavoitteena rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöä, joka kulkee opiskelijan mukana eteenpäin. Oppija tekee itse. Ottaa välineet haltuunsa. 
  • Opetellaan jakamaan ja jakamisen kautta koetaan verkoston ja ryhmän voima. 
Suunnittelun apuna voi käyttää myös apukysymyksiä (listan on laatinut Anne Rongas):
1. Mitä on tarkoitus oppia? (Opetussuunnitelma? Tutkintotavoite? Osasuoritus johonkin kokonaisuuteen?)
2. Millaiset työskentelytavat ovat tavoitteina?
3. Mikä motivoi opiskelijaa? Motivaatiolähteet.
4. Miten pitkän aikaa someympäristöä käytetään?
5. Käytetäänkö samaa ympäristöä useille ryhmille?
6. Ketkä osallistuvat someympäristössä näkyvästi toimintaan? (Onko mukana esimerkiksi useita ohjaajia, työelämän edustajia, muita toimijoita?)
7. Halutaanko someympäristö tarjota aktiivisesti myös hiljaisten seuraajien saataville?
8. Tuottavatko opiskelijat arvioitavia asioita someympäristöön? Millaisia? Onko arvioinnista (kriteereistä) olemassa kuvaus?
9. Toteutuksen avoimuus? Onko toteutukseen yhdistetty suljettuja osioita?
10. Osallistuvatko kaikki kohderyhmän opiskelijat työskentelyyn someympäristössä? (Opiskelijan/huoltajan suostumus.)
11. Rajoittavia tekijöitä, kuten oppilaitoksen normit (hyväksytyt ja ei-hyväksytyt verkkopalvelut, tekijänoikeuskysymykset), opiskelijoitten ikä, osallistujien tekniset taidot (tuen ja koulutuksen saatavuus)?

Suunnittelu kannattaa aloittaa piirtämällä tai muulla tavoin ulkoistamalla oma visio niin, että sen voi esitellä jollekin toiselle. Erittäin hyödyllistä olisi testata suunnitelmaa muutamalla opiskelijalla, vähintään kollegan kommentointia kannattaa pyydystellä.

Vinkkejä oppimisprosessin suunnittelusta verkkoympäristöön: diasarja ja video (Anne Rongas).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti