maanantai 20. toukokuuta 2013

Kyllä Stadissa osataan

Stadin ammattiopistossa koettiin yhdessä tekemisen voimaa.

Juuri päättyneessä jo käsitteeksi muodostuneessa 'openpäivitys'-koulutuksessa tehtiin konkreettista työtä virtuaalisilla työkaluilla. Koulutuksen aikana saimme nähdä ja kokea miten ideasta syntyi, aihio, josta syntyi valmiita kursseja ja virtuaalisia työtiloja oppimisprosessin tukemiselle sekä tiedon ja kokemusten jakamiseen.

Fronter.fiOli myös mukavaa nähdä mitä kaikkea avoimella suhtautumisella, suunnittelulla ja kovalla duunilla saadaan aikaan. Tämä taas todistaa sen vanhan viisauden että "nälkä kasvaa syödessä", ja haluaisi osata enemmän, totesi Stadin ammattiopiston opettaja kurssin päätössession virtuaalisessa keskustelussa, jossa osallistujat saivat antaa vertaistukea ja palautetta toisilleen. 

Opetushallituksen rahoittamalla Open Päivitys kurssilla rakennettiin Stadin ammattiopiston Fronter  -alustalle mielekkäitä työtiloja (kursseja, mediakirjastoja etc). Osa hyödynsi myös some-palveluja esim. Blogin muodossa.

Koulutuksessa yhdistyi myös oppimisympäristön ja sosiaalisen median edut näppärästi, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy.  Stadin ammattiopiston alustaratkaisussa voidaan yhdistellä työkaluja ja sisältöjä tilanteen edellyttämällä tavalla. Oppimisalusta on hyvä väline, kunhan sitä vaan lähtee rohkeasti käyttämään, totesi yksi kurssilaisista.

Oli hieno nähdä miten kurssin aikana yhdistyi ihmistet, sisältö ja toiminta mielekkääksi tieto-ja viestintä teknologian pedagogiseksi käytöksi - vertaisoppimista unohtamatta.

Mielestäni oli kiinnostavaa myös soveltaa uusinta opetusteknologiaa Stadin opettajien kanssa.  Tästä se lähtee.


Christian Komonen, toimii Pearson Intenational /  Fronter Nordic -yrityksessä asiantuntijana ja oli yksi Opetushallituksen Open Päivitys kurssin vetäjistä Anne Rongaksen lisäksi.


torstai 4. huhtikuuta 2013

Verkkovierailu Pintakillan työsalissa ja luokassa

Tämän päivän teknologia mahdollistaa verkkovierailut. Näin voidaan tehdä huokeita tutustumismatkoja ja asiantuntija saadaan oppivan ryhmän luo vaivattomasti. Open Päivityksen koulutuksissa ollaan vierailtu muutamia kertoja Pintakillan ja Jari Välkkysen luona Hämeenlinnan Ammattiopisto Tavastiassa. Verkkovierailuista on koottu pieni diasarja, jossa kerrotaan, kuinka yhteyden avaaminen toteutetaan.

Jari Välkkynen tablet-laitteen kautta Hämeenlinnasta Helsingissä.
 Verkkovierailu tallennettiin ja julkaistiin luvan kanssa YouTubessa (CC BY). Tallennetta saa käyttää ja näyttää. Aluksi kierretään työsalissa ja sen jälkeen Jari Välkkynen kertoo toimintamallista ja tuoreimmista kuulumisista. Videolla vilahtavat ydinideat ja verkkopaikat on koottu pieneen esitteeseen. Video toteutettiin Hämeenlinnan päässä iPadin avulla langattomassa verkossa. Videon laatu ei ole terävä, mutta ääni toimii hyvinja aito tunnelma välittyy mainiosti.

Tavastian Pintakilta on kaikkien Kiltakoulujen äiti (katso Kiltakoulujen ajankohtaisuutisia ja toiminta Kiltakoulut-wikistä). Nyt Pintakillalla jo kolmas vuosikurssi toteuttaa uudelleen suunniteltua ja muotoiltua opiskelutapaa, jossa vanha mestari-oppipoikamalli on tuotu nykyaikaan (katso kognitiivinen mestari-oppipoikamalli). Opetusteknologiaa ja yhteisopettajuutta käytetään oivaltavalla tavalla. Hankerahoituksella saatiin alkusysäys ja ensimmäiset mobiililaitteet. Sittemmin mobiili tekniikka on motivoinut opiskelijoita jopa kasvattamaan laitekantaa pienellä liiketoiminnalla.

Kevättalven 2011 projektikohteena Corvette.
Kiltakoulun malliin kuuluu keskeisesti vertaisoppiminen ja työelämää lähellä olevat oppimisprojektit. Eri tasoilla olevat oppijat työskentelevät samassa tilassa. Tiimityö ja erilaiset työparit opettavat yrittäjämäistä asennetta, työnjakoa ja yhteisvastuuta. Nopeasti oppivat ja vastuunkantoon valmiit opiskelijat etenevät tiiminvetäjiksi. Teoriaa opiskellaan pulmatehtävien ja pienten kilpailujen avulla. Me-henkeä ja opintouralla etenemistä luodaan palkinnoilla, pienillä saavutettujen tavoitteiden juhlistamisella ja vaatetuksella. Omalla logolla varustetut hatut ja hupparit ovat arvostettuja. Valkoisella haalarilla palkitaan opintojen eteneminen tiettyyn vastuunkantamisen vaiheeseen.

Sosiaalinen media ja opetusteknologia ovat keskeinen osa Kiltamallia, mutta luontevina työvälineinä, eivät oppimisen kohteina sinänsä. Työvaiheiden kuvaaminen auttaa havainnoimaan työvaiheita, analysoimaan niitä ja keskittämään huomio oleellisiin kohteisiin. Opiskelijat lataavat kuvia blogeihinsa ja laativat selostuksia sekä työvaiheista että teoriatehtävistä. Opitun kertaaminen käy kuin huomaamatta bloggaamisen ohella. (Myös opettajat ja ohjaajat bloggaavat.)

Nyt kolmannen vuosikurssin kohdalla Jari Välkkynen on huomannut, että bloggaaminen on otettu alusta lähtien luonnollisena osana Pintakillan toimintaa. Myös osastojen välisen vaihdon kautta ryhmään toviksi liittyneet autoasentajat ovat mukisematta hyväksyneet työtavan. Toki osa opiskelijoista on ahkerampia, osa tyytyy pakollisiin tehtäviin. Selkeästi bloggaaminen on kuitenkin motivoivaa ja luontevaa. Opettajan ei tarvitse ratkoa kaikkia teknisiä pulmia vaan opiskelijat auttavat toisiaan ja etsivät kaveripiiristä apua, kun esimerkiksi video pitää saada muokattua sopivaan muotoon.

Pintakilta-wikin varhainen ulkoasu.

 Pintakilta.fi-sivulle on koottu keskeiset linkit. Wikiä Pintakillassa on käytetty opintoprojektien dokumentointiin, opiskeluun liittyvien tapahtumien tallentamiseen, oppisisältöjen julkaisemiseen ja eräänlaisena kotipesänä verkkosisällöille. Avoimeen Moodleen on rakennettu opetussuunnitelmien avaaminen ja pysyvien tukiaineistojen julkaiseminen. Facebookissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja vastataan kysyjille. Upeaa oli syksyllä lukea valmistuneiden opiskelijoiden kannustuksia uusille opiskelijoille.

Tuoreimpina kehittämiskohteina ovat olleet opiskelijoita kiinnostavat teoriaopintojen pulmatehtävät. Pulmatehtävät ilmestyvät työsalin seinälle salaperäisinä QR-koodeina. Ne ovat visaisia tehtäviä, jotka avautuvat tarkkaavaisille ja nokkelille, tiimityön avulla. Koska ryhmässä jokainen löysi itsestään kinesteettisen ja taktiilisen oppijan, teoriaopinnoissa unohdettiin opettajan luennointi ja diaesitykset. Teoriaa on opeteltu käsin koskettamalla ja toimimalla. Uusin kehittämiskohde on ATTO-aineiden sulauttaminen työsaliopetukseen. Blogien avulla äidinkielen oppimistehtävät liitetään autenttisiin tilanteisiin. Palautetta annetaan suljetussa Facebook-ryhmässä.

Mikä on Pintakillan viesti? Mitä tästä voisi oppia mihin tahansa ammatilliseen koulutukseen? Jari Välkkynen korostaa erityisesti kahta keskeistä asiaa: Opetuksen kirkkaana päämääränä edistää sitä, että nuoret etenevät kohti työpaikkaa. Opetuksen suunnittelussa keskeinen nimittäjä on opiskelijoiden motivoiminen. Opetuksen suunnittelu on oppimisen muotoilua.

Pintakäsittelyssä on tarkkoja vaiheita.
Resurssit ovat muutakin kuin rahallinen budjetti: resursseja löytyy ihmisistä, opettajista, ohjaajista, opiskelijoista, samoin työelämän ja verkostojen yhteistyöverkostoista. Tavoitteiden tulee olla oppijoille ymmärrettäviä ja kirkkaita. Samoin rajojen ja sääntöjen. Kun oppiminen koulussa on mahdollisimman lähellä työelämän työskentelytapaa, jokaisella on oma paikkansa. Vastuu kasvattaa. Luottamus ja tiimityö sekä avoimet toimintatavat tuovat persoonat kehiin, opettajia myöten kaikki ovat ihmisinä läsnä, eivät roolirajojen sisällä vaan samassa veneessä yhteistä tavoitetta tavoittelemassa.

Jari Välkkynen korostaa, että opetussuunnitelma antaa opettajille ja kouluille paljon vapauksia toteuttaa opetusta. Ammattialan avainosaaminen olisi mietittävä jatkuvasti kriittisellä mielellä: työelämä uudistuu monilla aloilla nopeasti. Myös nuorison toimintakulttuuri uudistuu. Se, mikä on parasta ja motivoivinta oppimista, ei pysy vakiona.

Sami Määttä on tutkinut nuorten motivoitumista ja siirtymää koulusta työelämään. Hänen mukaansa on tärkeää luoda koulussa sellaisia toimintamalleja, jotka motivoivat nuorta osallistumaan. Onnistumisen kokemukset voivat vaikuttaa suoraan siihen, että nuori pääsee myönteiselle polulle. Määttä on ollut vetämässä Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hanketta, jossa pyrittiin ehkäisemään opintojen keskeyttämistä toisella asteella. Hanke on päättynyt ja tulokset olivat rohkaisevia. Tuloksia julkaistaan tänä vuonna, joten kannattaa tarkkailla Niilo Mäki Instituutin julkaisuja.

Oppimisen suunnittelua ja muotoilua

Open Päivityksen kolmas lähipäivä johdattaa pohtimaan opetustoteutusten suunnittelua. Kuinka rakennan selkeän ja toimivan toteuksen verkkoon? Miten vaiheistan, miten ohjeistan, miten luon vuorovaikutusta?

Alkuvaiheessa verkko palvelee luontevasti sisältöjen jakelun kanavana. Kun ympäristö ja erilaiset vuorovaikutukselliset ja yhteistyötä tukevat verkkopalvelut käyvät tutuiksi, mieli palaa opettajalla kohti aktivoivaa ja interaktiivista toteutusta.

Hyvää vinkkiä suunnitteluun saa tutustumalla muiden toteutuksiin. Koulutuksemme aikana on kartutettu ideapankkia ja etsitty sopivia esimerkkejä. Suunnittelun avuksi on koottu apuvälineitä.

Tulevaisuuden työelämä on osittain erilaista, kuin eilisen työelämä. Kehityspolkuja arvioidaan, jotta osattaisiin opettaa oikeita asioita. Vahva näkemys on, että keskiöön nousevat tietojen sijaan kompetenssit, kyvyt ja taidot (esimerkiksi elinikäisen oppimisen avaintaidot ja tiivistelmä 10 tulevaisuuden työntekijän avainosaamista). Sosiaaliset taidot ovat nousussa, samoin oman työn ja oppimisen ohjaaminen. Alalla kuin alalla tarvitaan myös medialukutaitoa ja viestintäteknistä osaamista.

Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta on julkaissut useita hyviä diasarjoja, joissa hän viitoittaa ammatillisen opetuksen tulevaisuutta. Hän korostaa oppijalähtöisiä, avoimia oppimisympäristöjä, sosiaalisen median hyödyntämistä ja työelämälähtöisyyttä. Opetushallitus on tuottanut Ammattipeda-sisältökokonaisuuden ammatillisen opetuksen kehittäjien avuksi. Sivustolla on kuvauksia tuoreista käytännön toimintamalleista.

Lasse Wallemaa Porin Winnovan aikuiskoulutuksesta on tehnyt pitkään työtä verkon hyödyntämisen ja erilaisten oppijoiden tukemisen kanssa. Hänen kiteytyksensä verkkoa hyödyntävälle opettajalle on napakka:
  • Lähdetään liikkeelle siitä, mitä opiskelija jo osaa käyttää ja rakenetaan siitä eteenpän. 
  • Tavoitteena rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöä, joka kulkee opiskelijan mukana eteenpäin. Oppija tekee itse. Ottaa välineet haltuunsa. 
  • Opetellaan jakamaan ja jakamisen kautta koetaan verkoston ja ryhmän voima. 
Suunnittelun apuna voi käyttää myös apukysymyksiä (listan on laatinut Anne Rongas):
1. Mitä on tarkoitus oppia? (Opetussuunnitelma? Tutkintotavoite? Osasuoritus johonkin kokonaisuuteen?)
2. Millaiset työskentelytavat ovat tavoitteina?
3. Mikä motivoi opiskelijaa? Motivaatiolähteet.
4. Miten pitkän aikaa someympäristöä käytetään?
5. Käytetäänkö samaa ympäristöä useille ryhmille?
6. Ketkä osallistuvat someympäristössä näkyvästi toimintaan? (Onko mukana esimerkiksi useita ohjaajia, työelämän edustajia, muita toimijoita?)
7. Halutaanko someympäristö tarjota aktiivisesti myös hiljaisten seuraajien saataville?
8. Tuottavatko opiskelijat arvioitavia asioita someympäristöön? Millaisia? Onko arvioinnista (kriteereistä) olemassa kuvaus?
9. Toteutuksen avoimuus? Onko toteutukseen yhdistetty suljettuja osioita?
10. Osallistuvatko kaikki kohderyhmän opiskelijat työskentelyyn someympäristössä? (Opiskelijan/huoltajan suostumus.)
11. Rajoittavia tekijöitä, kuten oppilaitoksen normit (hyväksytyt ja ei-hyväksytyt verkkopalvelut, tekijänoikeuskysymykset), opiskelijoitten ikä, osallistujien tekniset taidot (tuen ja koulutuksen saatavuus)?

Suunnittelu kannattaa aloittaa piirtämällä tai muulla tavoin ulkoistamalla oma visio niin, että sen voi esitellä jollekin toiselle. Erittäin hyödyllistä olisi testata suunnitelmaa muutamalla opiskelijalla, vähintään kollegan kommentointia kannattaa pyydystellä.

Vinkkejä oppimisprosessin suunnittelusta verkkoympäristöön: diasarja ja video (Anne Rongas).

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Blogi on hyvä apuväline opettajalle ja oppijalle

Blogeja käytetään koulumaailmassa paljon. Listasin jo aikoja sitten blogien hyötyjä opetuksessa:
  • opettajuuteen kasvamisen väline, itsereflektion paikka, oppimispäiväkirja     
  • työpäiväkirja, suunnittelun ja ajatusten järjestämisen väline
  • usean opettajan työtila, ajatusten kehittelemisen ja ideoitten jakamisen paikka     
  • varaventtiili, tuntojen tulkki
  • tila, jossa voi opettajan virkaminän ohi olla ihminen ihmiselle    
  • keino luoda omaa verkkoyhteisöä, tavoittaa kollegoita ja hengenheimolaisia
  • ohjauksen väline 
  • tiedottamiskanava
  • hyvän aineiston varasto, linkkiliiteri, verkkoaarteiden kokoelma
  • opetuksen toteuttamisen väline (oppituntitehtävä, projektitehtävä, tutkimustehtävä, keskustelutehtävä, koko kurssin tapahtumapaikka)
  • väline, jolla opiskelijat tuottavat kurssityönsä
  • paikka koulujen väliselle yhteistyölle (myös yli maarajojen)

Blogi verrattuna wikiin? Tiiviisti voisi sanoa, että blogin tärkeimpiä puolia ovat:  
  • reflektointi     
  • usein henkilökohtainen     
  • nopea julkaisu     
  • hetkessä kiinni    
  • kommentointiketju näkyy selkeästi
Wikin keskeisiä ominaisuuksia taas ovat:
  • pienestä siemenestä kasvava
  • prosessikirjoittaminen
  • tiedon rakentaminen
  • version hallinta / historia
  • kommentointi ei aina kovin joustavaa
Wikiä ei voi kirjoittaa reaaliaikaisesti yhtä aikaa samasta kohdasta. Sellaiseen työskentelyyn sopivat paremmin jaetut dokumentit (kuten Googlen ja Sky Driven dokumentit) tai Etherpad (ks. ohje). Wikityöskentelyssä on tärkeää sopia työtavasta. Opiskelijoille tai ryhmille voi jakaa vastuualueet ja vaikka omat sivut, joita editoivat. Näin toimi esimerkkinä käytetty Kompo-wiki.

Blogger-blogi on helppokäyttöinen ja aloittelijalle sopiva, toimii Googlen tunnuksilla. WordPress on monipuolinen ja suosittu blogipalvelu, jonka voi myös asentaa omalle palvelimelle ja muokata laajennusosilla hyvinkin monipuoliseksi verkkosivustoksi.

Bloggerin perusohjeet löydät tästä diasarjasta. Nykyään bloggaaminen onnistuu vaikka mobiililaitteella suoraan tilanteesta. Blogeihin voi myös lähettää merkintöjä sähköpostiviestinä. Tästä ja muista bloggauksen hienosäädöistä lisää tarpeen mukaan. Kokeilkaa ja kysykää!

Bloggaaminen sujuu vaikka junassa.


maanantai 25. helmikuuta 2013

Mobiililaitteilla käteviä ominaisuuksia: QR ja AR

Mobiililaitteet ovat käyttökelpoisia työn keskellä. Pienimmät laitteet mahtuvat taskuun, suurempia taas on läppäriä helpompi toiminnan ohessa käyttää tiedon etsintään internetistä tai vaikkapa käyttöoppaiden ja ohjeiden lukemiseen. Mobiililaitteissa on vähän liikkuvia osia ja herkkää kosketusnäyttöäkin voi suojata suojakalvoilla, koteloilla ja kansilla.

Kirjoittamiseen mobiililaitteet eivät ole kovin näppäriä, varsinkaan työn keskellä. Tähän hyvänä apuna ovat QR-koodit, kaksiulotteiset merkit, joita voidaan lukea mobiililaitteen kameralla. QR-koodin avulla saadaan auki verkkosisältö ilman tekstin kirjoittamista. Sisältönä voi olla esimerkiksi verkkosivu, video tai äänitiedosto.

Tämän blogin QR-koodi on vasemmalla. Blogger-blogin ylläpitopuolelta saa koodin reittiä: Malli > Mobiililaite > Asetukset, hiiren 2-näppäimellä: Tallenna kuva nimellä. Tässä vielä opastuskuvat (jos haluat lisää, AVO-hanke on tuottanut ohjeita Bloggerin käyttämisestä):



Jos haluat luoda itse QR-koodeja, voit käyttää verkkopalveluita, kuten QRHacker. Myös Googlen linkinlyhentäjällä, goo.gl-palvelulla, saat helposti luotua QR-koodin: koodi löytyy linkin lisätiedoista Jos sinulla on Googlen käyttäjätunnus, pääset seuraamaan QR-koodin käyttöä. Alla ohjekuva, kuinka löydät QR-koodin goo.gl-palvelulla. Lisää ensin linkki ja klikkaa Shorten URL. Katso sitten lisätietojen sivu ja tallenna sieltä QR-koodi (nimeä kuvatiedosto tallennusvaiheessa niin, että tiedät itse, mihin koodi osoittaa).


QR-koodeja käytetään nykyisin monissa paikoissa. Esimerkiksi Rautian tuoreessa mainoslehdessä löytyy useita QR-koodeja – vaikkapa koodi, jolla saa älypuhelimeen asennettua Rautian sovelluksen, josta löytyy esimerkiksi rakennusvinkkien videoita.



QR-koodit eivät ole ainut mobiililaitteen kameraa hyödyntävä sisältöjä näyttävä ominaisuus. AR eli augmented reality, lisätty todellisuus, tuo eri tavoilla kameran näkymään lisää informaatiota. Esimerkiksi käyttöopas voidaan toteuttaa tällä tavoin (katso video, jossa näytetään tulostimen käyttöopas, joka toimii lisätyn todellisuuden avulla).

Maastoon ja rakennuksiin voidaan luoda hotspotteja, joista avautuu sopivalla sovelluksella lisäaineistoja. Tunnistus voi tapahtua myös esineen muodon tai jonkin tunnusmerkin perusteella tai GPS-paikannuksella. Onpa jo tehty auton tuulilasi, joka näyttää tietoa ympäristöstä ja ohjaa havainnollisesti ajajan kohteeseen tai viihdyttää matkustajia.

Lisätty todellisuus näyttää esimerkiksi tällaiselta: Pystyn omalla puhelimellani tarkistamaan, mitä planeettoja, tähtikuvioita ja satelliittena taivaalta löytyy ja mistä. Kuvassa näkyy työhuoneeni ikkunasta ISIS-niminen satelliitti. Näkymän linkistä pääsen noutamaan lisää tietoja kohteista.

PS: Koulutuskeskus Salpauksessa on tarjolla ilmainen päivän mittainen Mobile AR-passi
-koulutus, jossa tutustutaan lisätyn todellisuuden oppimissovelluksiin. Koulutukseen tarvitaan oma mobiililaite. Koulutuksia järjestetään neljä kertaa tämän vuoden aikana.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Kuvien käyttäminen ja käsittely

Wikiryhmän kanssa kokeilimme kuvan upottamista wikisivulle. Samalla tuli puhetta kuvien muokkaamisesta ja netissä olevien kuvien käyttämisestä. Aarne Hagman on tehnyt tavattoman hyvän koosteen netistä saatavilla olevien kuvien käyttämisestä ja upottamisesta Wikispaces-wikiin. Tämä Aarnen diasarja kannattaa katsoa.

Kuvat, varsinkin valokuvat, ylittävät lähes aina teoskynnyksen ja vaikka ne olisikin laitettu avoimeen verkkon, niitä ei saa ilman tekijän lupaa käyttää (ks. lisätietoja tekijänoikeusoppaan blogista). Monet kuvapalvelut ja yksityiset ihmiset tarjoavat kuitenkin vapaasti käytettäviä kuvia.

Creative Commons on lisenssijärjestelmä, jolla sisällön tuottaja ja jakaja voi määritellä, miten muut saavat hänen teoksiaan käyttää. Creative Commons -haun kautta voi hakea muun muassa omilla verkkosivuilla käytettäviä kuvia. Myös Googlen tarkennetulla haulla (kohta: Käyttöoikeudet) voi hakea vapaasti käytettäviä kuvia. Hakutuloksesta on aina hyvä etsiä kuvan tekijän nimi ja laittaa maininta tekijästä sekä lähdesivusta näkyviin.

Tämän kuvan jakoi Emergency Brake (klikkaa kuvaa, pääset alkuperäiseen)
Kuvia voi etsimä mm. näistä lähteistä:

Joskus on myös tarvetta kuvan muokkaamiseen. Tässä muutama vinkki. Kuvia voi käsitellä suoraan selaimella toimivilla verkkopalveluilla, kuten:
  • Sumo Paint (suomalainen) 
  • Adobe Photoshop Express Editor  
  • Pixlr 
  • Picmonkey
  • Picasa (osa Googlen valokuvia, kaksi toimintoa eli 1: koneelle ladattava sovellus, joka järjestää tehokkaasti kuvakirjaston ja tunnistaa mm. kasvot ja auttaa nimeämään henkilöitä, sisältää muokkaustoimintoja ja verkkoon jakamisen ja 2: selaimella toimiva Picasa-verkkoalbumi, joka yhdistyy Google+ -verkkopalveluun, valokuvaajien suosiossa, sillä rajaton tallennustila ja lataa kuvat alkuperäisessä koossa, muokkausominaisuuksia)
Muuta hyödyllistä kuvien käsittelyyn:
  • Ilmainen IfranView sovellusohjelma (Windows) avaa lähes minkä tahansa kuvatiedoston (myös muokkausominaisuuksia)  
Sovellusohjelmia (Windows) kuvan editointiin:
Kuvakoon muuttaminen (myös useita kuvia yhdellä kertaa):
Kuvien jakaminen verkkoon:
Osaatko käyttää koneesi leikkaustyökalua? Sillä saat kätevästi ruutukaappauksia tietokoneen näkymästä. Myös Skitch auttaa ruutukaappausten tekemisessä. Lisäksi kuviin voi lisätä tekstejä, nuolia yms. Skitch toimii myös mobiililaitteilla.

Oletko löytänyt muita hyviä kuvapalveluita tai kuvankäsittelyn apuneuvoja?

torstai 7. helmikuuta 2013

Jokaisella jotakin ajatusta ja ideaa

Maanantaina 4.2. seikkailtiin koolle Myllypuron entiseen lämpövoimalaan evakoituun toimipaikkaan ja lämminhenkinen tapaaminen kehkeytyikin. Vaikka pakko myöntää: kouluttaja oli aluksi vähän jännityksissään. Kaikki tähdet eivät olleet suopeimmasta päästä: kiirettä, sairastumisia, eksymistä. Vaan hyvin alkutöyssyistä selvittiin.

Tahtotilasta hahmottui yhteinen suunta: motivoida oppijoita, luoda yhteistyötä opettajien kesken, päivittää ja rikastaa vanhaa kurssitoteutusta, teknologian mahdollisuudet oppimispäiväkirja- ja portfoliotyöskentelyyn kiinnostivat monia, verkon mahdollisuudet henkilökohtaistamiseen ja työssä oppimisen tukemiseen... ideoita sinkoili loppupäivästä ja mikä parasta, monella oli mielessä myös kollega tai useampi, jonka kanssa voisi ainakin osittain edistää teknologian opetuskäyttöä.

Meillä Open Päivityksen kouluttajilla on kaksi perusviestiä:
1. Näitä asioita oppii vain tekemällä, ei sivusta katsomalla, ei teoriassa.
2. Kaikkea ei tarvitse tehdä ja osata yksin, kaverin kanssa on paitsi hauskempaa, myös enemmän osaamista.

Jari Välkkynen kirjoitti blogissaan elokuulla 2011 osuvasti opettajan oppimisesta:
"Opettajan tulee suhtautua uusiin toimintatapoihin positiivisesti, varsinkin kun ne toimivat.  Uudet näkemykset ja työtavat pitää mielestäni ottaa heti käyttöön kun ne osoittautuvat toimintakelpoisiksi. Nyt vaan silmät auki, sillä näitä vastaavia kehitysideoita tulee aina silloin tällöin vastaan, ne pitää vaan osata tunnistaa ja tunnustaa."

Tapaus, josta Jari kirjoitti, koski asiaa, jonka hän oppi opiskelijalta. Samaa asennetta löytyy tähän koulutukseen osallistuvan puualan opettajan, Janne Säkkisen, blogista:
"Aivan mahtava päivä. Opiskelijat olivat mitä  mainioimpia kun otimme i-padit käyttöön. Pelkäsin ensin mitä tästä tulee kun osastollamme ei toimi minkäänlainen langaton netti ja opiskelijoiden padit ovat wifi padeja. Mutta kun sitten menin luokkaan niin opiskelijat olivat jo näppärästi luoneet omia yhteyspisteitä omilla älypuhelimillaan ja latailivat appseja toisiaan neuvoen täyttä häkää. He neuvoivat toisiaan apple id:n teossa ja saipa opekin muutaman kullanarvoisen vinkin heiltä."

Maanantaipäivän keskusteluissa todettiin myös kokeneitten opettajien todistuksen siivittämänä, että tuo kohdan 1 kehotus: tee itse, ei tarvitse tarkoittaa mitään maailmoja syleilevää tekemistä. Pienellä liikkeelle. Jokaisella aika on kortilla. Askel kerrallaan pääsee eteenpäin, kun suunta on selvillä.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Tarinoilla alkuun

Open Päivitys käynnistyy pääkaupunkiseudulla tekniikan alojen ryhmissä. Tämä blogi raportoi yleisiä koulutuksen kulkuun liittyviä asioita. Samalla kootaan hyviä vinkkejä ja tehdään näkyväksi koulutuksen aikana kokeiltuja juttuja.

Koulutukseen on aina hyvä virittäytyä. Oppimisessa aiemmat kokemukset ja ennakko-oletukset ovat tärkeitä. Olisi aina lähdettävä liikkeelle siitä, mitä oppija jo tietää – näin opasti jo kasvatuspsykologi Ausubel aikoinaan (1968, katsohan, miten hyvän koosteen tieto- ja prosessikeskeisistä työtavoista on koonnut Helsingin kaupunginkirjasto... löysin, kun etsin ulkomuistini tueksi Ausubelin teoksen julkaisuvuotta Googlesta).

Viritysharjoituksena pyydämme osallistujia kertomaan pieniä tarinoita teknologian opetuskäytöstä, mokia tai onnistumisia, itse koettuja tai sivusta seurattuja. Tarinoilla pääsemme lähikoulutuksen alussa mukavasti liikkeelle. Kohtaamme sen arjen, jossa erilaisten visioitten ja strategioitten keskellä eletään.

Koulutuksemme työympäristönä on Fronter. Kokeilemme ihan opiskelun vuoksikin erilaisia työkaluja. Viritystarinat tuotetaan anonyymisti aivoriihi-työkalulla. Tehtäväksianto on sivun yläosassa ja sivun alaosassa on pieni laatikko, jonnen oman tarinan voi kertoa. Tarinat kertyvät kaikkien nähtäville. Linkki tähän ennakkotehtävään löytyy koulutuksen etusivulta, jonne laitoimme numerojärjestyksessä koulutuksen keskeiset vaiheet.

Laitoimme... tämän koulutuksen siis tuottavat Suomen eOppimiskeskuksen luotsaaman OPH:n henkilöstökoulutuksena toteutettavan Open Päivityksen kouluttajat Christian Komonen (Fronter) ja Anne Rongas. Houkuttelemme tähän blogiin myös osallistujia bloggaamaan, vaikka yksinkertaisesti lähettämällä sähköpostia, sekin nimittäin onnistuu. Tämä blogi näkyy myös koulutuksen Fronter-verkkotilassa. Suljettu ja avoin toimivat sujuvasti rinnakkain tvt-opetuskäytössä.


TVT-Brainstorming


Create your own mind maps at MindMeister

Social Preso

Open päivitys!

Open päivitys!

CK testaa!